Palveluasumisen sosiaaliohjaajien työhyvinvointi
Enroth, Sanna (2021)
Enroth, Sanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101518719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021101518719
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen sosiaaliohjaajien työhyvinvointia estäviä ja tukevia tekijöitä. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös selvittää, miten esihenkilö voi tukea työntekijän työhyvinvointia. Tavoitteena on nostaa esiin työhyvinvoinnin merkitystä ja tuoda sitä näkyväksi niin sosiaaliohjaajien työssä kuin muuallakin työyhteisössä ja organisaatiossa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin kymmenen työhyvinvointiin liittyvää artikkelia. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla teoriasta muodostettujen teemojen avulla. Vastauksia etsittiin tutkimuskysymyksiin ja tulokset raportoitiin tutkimuskysymysten mukaan. Teoreettisessa viitekehyksessä työhyvinvointia on tarkasteltu Maslowin tarvehierarkiaan pohjautuvan työhyvinvoinnin portaat -mallin, voimavaralähtöisen mallin, Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian sekä Robert Karasekin työn vaatimusten ja hallinnan mallin kautta. Johtamista on lähestytty työhyvinvoinnin johtamisen sekä valmentavan johtamisen kautta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan merkittäviä työhyvinvointia estäviä tekijöitä olivat työntekijän huono terveys ja toimintakyky, riittämätön osaaminen ja ammattitaidon puute, työyhteisön huono ilmapiiri, avun ja tuen puute, huono viestintä, riittämättömät resurssit, liian suuret tehokkuuden vaatimukset, haasteet asiakastyössä sekä jatkuvat keskeytykset. Johtamiseen liittyviä estäviä tekijöitä olivat esihenkilön antama riittämätön henkilökohtainen tuki, esihenkilön antaman arvostuksen ja tunnustuksen puute, luottamuksen puute, vääränlainen vallankäyttö, kontrolli ja valvonta, eriarvoinen kohtelu sekä esihenkilön huono kentän tuntemus.
Työhyvinvointia tukevia tekijöitä olivat mielekäs työ, itsenäisten päätösten tekeminen, perustehtävän selkeys, arvot ja eettisyys, osaaminen, riittävä ammattitaito, jatkuva itsensä kehittäminen, onnistumisen kokemukset sekä urakehitys. Lisäksi avoin, luottamuksellinen ja hyväksyvä työilmapiiri, toimiva yhteistyö, avun ja tuen saaminen, hyväntekeminen, riittävät resurssit, toimiva ja turvallinen työympäristö sekä palkka. Johtamiseen liittyviä tukevia tekijöitä olivat esihenkilön antama yksilöllinen ohjaus ja tuki, arvostus ja tunnustus, keskinäinen luottamus, kunnioitus, avoimuus ja aito välittäminen sekä esihenkilön osaaminen ja ammattitaito. Nämä johtamiseen liittyvät tukevat tekijät ovat juuri valmentavan johtamisen elementtejä.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin kymmenen työhyvinvointiin liittyvää artikkelia. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla teoriasta muodostettujen teemojen avulla. Vastauksia etsittiin tutkimuskysymyksiin ja tulokset raportoitiin tutkimuskysymysten mukaan. Teoreettisessa viitekehyksessä työhyvinvointia on tarkasteltu Maslowin tarvehierarkiaan pohjautuvan työhyvinvoinnin portaat -mallin, voimavaralähtöisen mallin, Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian sekä Robert Karasekin työn vaatimusten ja hallinnan mallin kautta. Johtamista on lähestytty työhyvinvoinnin johtamisen sekä valmentavan johtamisen kautta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan merkittäviä työhyvinvointia estäviä tekijöitä olivat työntekijän huono terveys ja toimintakyky, riittämätön osaaminen ja ammattitaidon puute, työyhteisön huono ilmapiiri, avun ja tuen puute, huono viestintä, riittämättömät resurssit, liian suuret tehokkuuden vaatimukset, haasteet asiakastyössä sekä jatkuvat keskeytykset. Johtamiseen liittyviä estäviä tekijöitä olivat esihenkilön antama riittämätön henkilökohtainen tuki, esihenkilön antaman arvostuksen ja tunnustuksen puute, luottamuksen puute, vääränlainen vallankäyttö, kontrolli ja valvonta, eriarvoinen kohtelu sekä esihenkilön huono kentän tuntemus.
Työhyvinvointia tukevia tekijöitä olivat mielekäs työ, itsenäisten päätösten tekeminen, perustehtävän selkeys, arvot ja eettisyys, osaaminen, riittävä ammattitaito, jatkuva itsensä kehittäminen, onnistumisen kokemukset sekä urakehitys. Lisäksi avoin, luottamuksellinen ja hyväksyvä työilmapiiri, toimiva yhteistyö, avun ja tuen saaminen, hyväntekeminen, riittävät resurssit, toimiva ja turvallinen työympäristö sekä palkka. Johtamiseen liittyviä tukevia tekijöitä olivat esihenkilön antama yksilöllinen ohjaus ja tuki, arvostus ja tunnustus, keskinäinen luottamus, kunnioitus, avoimuus ja aito välittäminen sekä esihenkilön osaaminen ja ammattitaito. Nämä johtamiseen liittyvät tukevat tekijät ovat juuri valmentavan johtamisen elementtejä.